
Kuin tiputus: Kuljettajat eivät voi irrottaa otettaan puhelimesta edes ratissa
Autoilijat, nyt on keskustelun paikka. Ei ylinopeudesta, ei hälytysajosta, vaan siitä lasisesta ihmeestä, josta on tullut auton paras ystävä ja samalla suurin uhka – älypuhelimesta.
Toukokuussa Viron liikennevirasto tilasi liikennekäyttäytymistä kartoittavan tutkimuksen, jonka tulokset ansaitsisivat paikan jokaisessa varoituskyltissä: kaksi kolmesta kuljettajasta käyttää puhelinta ajaessaan. Eikä kyse ole satunnaisesta soitosta äidille – 14 prosenttia tunnustaa tekevänsä niin säännöllisesti. Kyllä, auton liikkuessa. Kyllä, omin sormin.
Vuosi sitten vastaava luku oli 60 prosenttia. Nyt se on noussut 65:een. Viiden prosenttiyksikön kasvu voi vaikuttaa pieneltä, kunnes ymmärtää, että se merkitsee satoja läheltä piti -tilanteita ja useita todellisia onnettomuuksia.
Mitä tämä kertoo? Kampanjat, sakot ja YouTuben varoitusvideot eivät pure. Niin kauan kuin puhelin ei itse ohjaa tai jarruta, moni kuljettaja ei yksinkertaisesti malta pitää molempia käsiä ratissa. Toinen niistä selaa Instagramia.
Puhelimen käyttö on yleisintä 25–49-vuotiailla, ja erityisesti 35–49-vuotiaiden joukossa. Tutkimus paljastaa myös, että ratissa puhelinta käyttävät ovat usein parempituloisia, todennäköisemmin vanhempia ja – ei yllättäen – useammin miehiä kuin naisia.
Viime vuodesta on kasvanut myös niiden osuus, jotka ovat havainneet liikenteessä vaaratilanteita huomion herpaannuttua. Nyt 26 prosenttia kertoo kokeneensa vaarallisen hetken muiden askareiden vuoksi, ja 7 prosenttia liittää tämän suoraan puhelimen käyttöön.
Jotain positiivistakin on: turvavyön käyttö on edelleen vahvaa. 97 prosenttia kuljettajista, 98 prosenttia etupenkkiläisistä ja 87 prosenttia takapenkkiläisistä käyttää vyötä säännöllisesti. Lapsiperheissä 96 prosenttia kertoo, että alle 15-vuotiaat matkustavat aina vyössä tai ikään sopivassa turvaistuimessa.
Renkaiden turvallisuuskin kiinnostaa yhä enemmän. 62 prosenttia seuraa renkaiden ikää ja varmistaa, etteivät ne ylitä viiden vuoden ikää. Talvella 60 prosenttia käytti nastarenkaita ja 37 prosenttia ympärivuotisia, mikä on pysynyt vakaana viime vuosina.
Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa asenteita ja käyttäytymistä liikenteessä sekä verrata tuloksia aiempiin vuosiin. Aineisto kerättiin verkkokyselyillä ja puhelinhaastatteluilla, ja mukana oli 1 724 virolaista aikuista.