Euroopan automarkkina kiihtyy uuteen vauhtiin
Euroopan unionin uudet automarkkinat saivat syyskuussa uutta puhtia, mikä viittaa siihen, että ala saattaa viimein löytää rytminsä usean myrskyisän vuoden jälkeen. Koko unionissa rekisteröitiin syyskuussa 888 672 uutta autoa, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan myös yhdeksän kuukauden luvut kääntyivät plussalle, kun myynti kasvoi 0,9 prosenttia ja ylitti kahdeksan miljoonan rajan.
Vielä muutama vuosi sitten sähköautot olivat myyntitilastojen marginaalissa. Nyt suunta on selvästi kohti pistokkeita ja akkuja. Täyssähköautojen myynti kasvoi vuodessa 20 prosenttia, hybridit 15,9 prosenttia ja ladattavat hybridit peräti 65,4 prosenttia. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana hybridit nousivat markkinajohtajiksi 34,7 prosentin osuudella kaikista uusista rekisteröinneistä. Bensiiniautot seurasivat 27,7 prosentilla, kun taas täyssähköautojen osuus oli 16,1 prosenttia.
Toisin sanoen eurooppalaiset autonostajat ajattelevat yhä useammin kilowatteja ja latauskaapeleita litramäärien ja polttoainepumpun sijaan.
Saksan ja Espanjan markkinat vetivät suurimman osan mantereen kasvusta, kasvulukujen ollessa 12,8 ja 16,4 prosenttia. Ranska ja Italia pysyivät myös plussalla, tosin vaatimattomammin: kasvua kertyi 1 ja 4,2 prosenttia.
Baltian alueella nähtiin todellista ylivaihdetta. Latviassa uusien autojen myynti kasvoi 48,5 prosenttia ja Liettuassa 46,9 prosenttia. Saksakin saattaisi kadehtia tuollaista kiihtyvyyttä.
Viro sen sijaan junnaa edelleen hitaalla kaistalla. Paikalliset ostajat pitävät lompakkonsa visusti kiinni, eikä uusien autojen myynti osoita elpymisen merkkejä. Korkeat hinnat, taloudellinen epävarmuus ja hidas sähköautoinfran kehitys ovat latistaneet innon päivittää kalustoa.
Syyskuun myyntiluvut Euroopassa viittaavat vakaantumiseen, eivät täyteen toipumiseen. Ostajat siirtyvät tasaisesti sähköistettyihin malleihin, mutta bensiinimoottorit pitävät yhä pintansa järkevänä kompromissina hinnan ja saatavuuden välillä.