De Tomaso P72: Hyperauto, joka saa Ferrarit näyttämään perhefarmareilta

Maailmassa, jossa algoritmit ja tuulitunnelit määräävät muotokielen, De Tomaso P72 on kapinallinen huuto menneisyydestä – ja samalla viettelevä kuiskaus rinnakkaistodellisuudesta. Italialainen henki on saanut uuden elämän hongkongilaisomistuksessa, ja nyt De Tomaso on tuonut näkyviin unelmansa: hiilikuidun, kromin ja suodattamattoman polttomoottorin ylistyksen.
P72 ei ole luotu taulukkolaskentaa varten; se on tarkoitettu niille, joiden mielestä superauton pitää olla taidetta, ei insinöörien suoritusarvolista. Hiilikuituinen monokokki on saumaton ihme ilman ainoatakaan pulttia – yhtenäinen rakenne, joka kätkee alleen mekaanisesti ahdetun V8:n. Voimaa on 700 hevosvoimaa ja 820 newtonmetriä. Vaihteistona ainoastaan manuaali. Takaveto. Koska miksi himmentää hurmaa, jos sen voi antaa karata hallinnasta?
Alustassa sykkii GT4-kilpureiden henki: kaksoistukivarret, push-rod -jousitus, säädettävät iskunvaimentimet. Kaikki huutaa raakaa, analogista puhtautta. Tämä auto on tehty saamaan sinut nauramaan villisti kolmosvaihteella – ei vain keräämään kierrosaikoja YouTubeen.
Sisällä tunnelma on kuin steampunk-unesta. Käsin sorvatut alumiinimittarit. Avoin vaihdekaavio, joka napsahtaa kuin tarkka-ampujan ase. Ei näyttöjä, ei häiriötekijöitä. Navigaatio on puhelimesi – ja vaistosi. Tämä ei ole sisusta, vaan polkimilla varustettu aikakapseli.
Valmistus rajoittuu vain 72 kappaleeseen, lähtöhinnalla 1,6 miljoonaa dollaria. Sillä rahalla ei saa pelkkää autoa – vaan kutsun kerhoon, jonka ovella jopa Bugatin johtajat saattavat koputtaa varovasti, epäillen ovatko he pukeutuneet tarpeeksi hienosti.
P72 ei ole käytännöllinen. Se ei ole taloudellinen. Se ei ole järkevä. Ja juuri siksi se on niin tärkeä.