Volvo Trucksin kaasukuorma-autot ylittivät 10 000 rajan
Volvo Trucks on toimittanut jo 10 000 kaasukäyttöistä kuorma-autoa sitten teknologian lanseerauksen vuonna 2018. Luku alleviivaa raskaan liikenteen laajempaa muutosta kohti monipolkuista strategiaa, jossa biometaani paikkaa täyssähköistymisen ja perinteisen dieselin väliin jäävää aukkoa.
Yhtiö raportoi kysynnän kiihtyvän vuonna 2025, kun polttoaineiden kilpailukykyinen hinnoittelu ja biopohjaisten polttoaineiden parempi saatavuus vauhdittavat markkinoita erityisesti Euroopassa.
Dieselmoottorin hyötysuhde, kaasupolttoaineella
Volvo hyödyntää High Pressure Direct Injection -teknologiaa FM-, FH- ja FH Aero -malleissaan. Järjestelmä, jonka toimittaa yhteistyökumppani Cespira, ruiskuttaa kaasua korkealla paineella ja käyttää sytytykseen pienen määrän dieseliä tai vetykäsiteltyä kasviöljyä.
Tulos on dieselmäinen vääntö ja ajettavuus ilman kipinäsytytteisten kaasumoottoreiden tyypillisiä hyötysuhdehäviöitä. Volvon 13-litrainen D13-moottori säilyttää tutut ominaisuutensa, mikä on pitkän matkan kuljetusyrittäjille ratkaisevaa: vääntöä ja ennakoitavaa suorituskykyä ei tarvitse uhrata.
Bio-LNG:n käyttö voi vähentää CO2-päästöjä jopa 100 prosenttia well-to-wheel-laskennassa, riippuen raaka-aineesta ja tuotantotavasta.
Vertailua kilpailijoihin
Scania ja IVECO luottavat pääosin Otto-kiertoon perustuvien kaasumoottoreiden käyttöön. Ne ovat hiljaisempia, mutta jäävät Volvon HPDI-ratkaisun taakse polttoainetaloudessa ja huippuväännössä.
Toisessa ääripäässä akkusähkökuorma-autot, kuten Tesla Semi ja Mercedes-Benz eActros 600, lupaavat nollapäästöjä pakoputkesta. Kaasukäyttöinen Volvo yltää kuitenkin jopa 1 000 kilometrin toimintamatkaan yhdellä tankkauksella. Sähköisten kilpailijoiden todellinen kantama täydessä kuormassa jää yleensä 500–800 kilometrin väliin olosuhteista ja kuormasta riippuen.
Pitkiä matkoja ja tiukkoja aikatauluja ajaville ratkaisevaa on edelleen tankkausnopeus ja reittien joustavuus.
Kolmen polun strategia
Volvo Trucks jatkaa kolmen polun strategiaansa: investoinnit kohdistuvat sekä akkusähköautoihin, vetykennoilla toimiviin kuorma-autoihin että uusiutuvilla polttoaineilla käyviin polttomoottoreihin. 10 000 kaasukuorma-auton raja vahvistaa biometaanin asemaa siirtymäteknologiana, ei enää marginaalikokeiluna.
Vahvimmat Euroopan markkinat ovat Iso-Britannia, Saksa, Ruotsi ja Alankomaat. Kasvua näkyy myös Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, joissa paikallinen biometaanin tuotanto voi olla kustannustehokasta.
Infrastruktuuri on avainasemassa. Saksa, Norja, Suomi ja Ruotsi tarjoavat nyt laajasti bio-LNG:tä, mikä parantaa jäännösarvoja ja tukee palvelupohjaisia leasing-malleja.
