Sähköautojen kasvu kiihtyy Euroopassa – latausverkko laahaa perässä

TradingPedia kävi läpi Euroopan autonvalmistajien liiton (ACEA) rekisteröintitilastot tammi–syyskuulta 2024 ja 2025. Kärkimaat ovat selkeät: Saksa ja Iso-Britannia. Saksassa myytiin 599 962 ja Britanniassa 522 053 sähköautoa, mukaan lukien täyssähköiset (BEV) ja ladattavat hybridit (PHEV).

Norja pitää hallussaan Euroopan sähköautojen markkinaosuusennätystä – yli 96 prosenttia uusista autoista – mutta on silti vasta kahdeksas myyntimäärissä. Tämä kertoo maan pienestä mutta lähes täysin sähköistyneestä autokannasta. Ruotsi on juuri Norjan edellä, mikä osoittaa, ettei markkinaosuus aina korreloi myyntivolyymin kanssa.

Täyssähköautot kasvoivat 25 prosenttia, hybridit 32

Koko Euroopassa täyssähköautojen rekisteröinnit kasvoivat 25,4 prosenttia 1,8 miljoonaan autoon, kun ladattavat hybridit nousivat peräti 32 prosenttia yli 918 500 kappaleeseen. Hybridiautot (HEV) dominoivat yhä kokonaisuutta 3,45 miljoonalla uudella rekisteröinnillä – lähes yhtä paljon kuin bensiini- (2,7 miljoonaa) ja dieselautot (0,8 miljoonaa) yhteensä.

Saksa kirjasi kovimman kasvun: 382 202 uutta täyssähköautoa (+38,3 %) ja 217 760 ladattavaa hybridiä (+63,9 %). Britanniassa täyssähköautojen myynti nousi 29,5 prosenttia 349 414 kappaleeseen, ja hybridit kasvoivat 38,2 prosenttia 172 639 autoon.

Ranska ja Espanja kulkevat eri suuntiin. Espanja lähes tuplasi täyssähköautojen myynnin 72 062 kappaleeseen ja yli tuplasi hybridit 86 681:een. Ranskassa ladattavien hybridien myynti romahti 26,8 prosenttia 72 537 autoon. Hollannissa kasvu on tasaantunut vuosien nopean nousun jälkeen.

Kaikkiaan sähköautojen rekisteröinnit Euroopassa kasvoivat 15 prosenttia, mutta ladattavat hybridit (+40,5 %) olivat suurin kasvun ajuri. Täyssähköautot kasvoivat maltilliset 3,9 prosenttia, kun taas hybridit laskivat 6 prosenttia.

Pohjoismaat yhä markkinaosuuden kärjessä

Markkinaosuuksissa Pohjoismaat ovat omaa luokkaansa. Norjassa 96,8 prosenttia uusista autoista on sähköisiä, Tanskassa 68,7, Ruotsissa 62 ja Suomessa 56,6 prosenttia. Luvut kertovat, miten johdonmukainen verotus ja sähköautoilun tukeminen vauhdittavat siirtymää.

Suurimmat harppaukset nähtiin kuitenkin pienissä maissa. Latvia, Liettua ja Puola tuplasivat sähköautojen määränsä vuoteen 2024 verrattuna. Latvian kasvu oli 141,5 prosenttia, Liettuan 114,1 ja Puolan 102,1 prosenttia. TradingPedian mukaan nämä maat osoittavat, että oikeilla kannustimilla pienetkin markkinat voivat kasvaa räjähdysmäisesti.

Infrastruktuuri laahaa perässä

TradingPedian analyytikko Michael Fisher kuvaa Euroopan sähköistymistä "kahden nopeuden markkinaksi". Kypsät markkinat kuten Saksa ja Britannia kasvattavat volyymeja, kun taas Keski- ja Itä-Eurooppa laajenee ennätystahtia. Fisher kuitenkin varoittaa, että "jatkuva latausverkoston puute ja kuluttajien epävarmuus hidastavat täyssähköautojen laajempaa läpimurtoa".

Tällä hetkellä Euroopassa on yksi julkinen latauspiste jokaista 13 sähköautoa kohden. Jotta kasvu voisi jatkua, suhteen on tiukennuttava reilusti. Seuraava kasvuvaihe riippuu vähemmän tuista ja enemmän latureiden saatavuudesta, akkujen kehityksestä ja infrastruktuuri-investoinneista – etenkin kehittyvillä markkinoilla.

Kaksijakoinen siirtymä

Euroopan sähköautovallankumous ei osoita hidastumisen merkkejä, mutta eteneminen on epätasaista. Lännessä myyntiä ohjaavat jo käytännöllisyys ja latausmahdollisuudet, kun taas itäiset maat vasta kirivät perässä. Lopputulos riippuu siitä, kuinka nopeasti ultranopeat laturit saadaan käyttöön ja kykenevätkö hallitukset yhtenäistämään politiikkansa.

Jos Eurooppa onnistuu tässä, vuoden 2030 sähköistymistavoitteet ovat mahdollisia. Muuten mantereella uhkaa paluu "vanhan kunnon dieselin" hitaaseen perintöön, kuten eräs analyytikko osuvasti totesi.