MINI Countryman: Maksimaalista minimalismia suurella koolla

Kaikki tuntevat Minin syntytarinan: vuonna 1959 Britanniassa elettiin polttoainekriisin keskellä ja tarvittiin auto, joka oli pieni, taloudellinen mutta silti käytännöllinen. Insinööri Sir Alec Issigonis sai tehtäväksi luoda perheautoa pienemmän auton, johon silti mahtuisi neljä henkeä matkatavaroineen. Lopputuloksena oli vallankumouksellinen ratkaisu: etuveto, poikittain asennettu moottori ja pyörät mahdollisimman kulmissa, jotta sisätilat olisivat maksimaaliset. Näin syntyi alkuperäinen Mini, joka erottui niin ulkonäöltään kuin tekniikaltaan.

Mini ei ollut vain insinööri-ihme, vaan siitä tuli myös 60-luvun kulttuuri-ikoni: brittipopin ja muodin symboli, jonka ratissa nähtiin The Beatlesista Lontoon tyylitietoisiin. Kilparadoilla Mini yllätti isommat kilpailijansa, etenkin Monte Carlossa, ansaiten maineen jättiläisten kaatajana.

Vuosien varrella Minin omistajuus vaihtui useasti: British Leyland, Rover Group, kunnes BMW osti Roverin 1994 ja teki Ministä lopulta oman brändinsä. Vuonna 2001 alkoi uuden Minin aikakausi: isompi, turvallisempi ja teknisesti edistyneempi, mutta ulkoisesti ja hengeltään yhä uskollinen alkuperälleen.

Mini on sittemmin kasvanut yksittäisestä mallista kokonaiseen tuoteperheeseen: hatchbackeja, avoautoja, coupeja, roadstereita, Clubman ja tietenkin Countryman. Jokainen uusi malli on venyttänyt rajoja, mitä Mini voi olla, mutta ajatus henkilökohtaisesta ajamisen ilosta kompaktissa paketissa on säilynyt.

Nykyisin Mini on maailmanlaajuinen merkki, jossa yhdistyvät retrohenkisyys, moderni tekniikka, brittityyli ja saksalainen insinööritaito. Nimi viittaa pieneen, mutta vaikutus autoteollisuuteen on kaikkea muuta kuin minimaalinen.

Mini oli aikanaan enemmänkin kannanotto kuin auto: kekseliäisyyden, kompaktin koon ja brittiläisen erilaisuuden liikkuva todiste. Nyt Countryman on suurin ja ehkäpä kiistanalaisin Mini koskaan. Se on yhä Mini, mutta tavallaan kuin kivennäisvesi samppanjapullossa – sama perusasia, mutta pullotettuna isosti ja näyttävästi.

Countrymanilla on tärkeä rooli Minin mallistossa. Kolmannen sukupolven malli on kasvanut 13 senttiä edeltäjästään ja ulottuu nyt 4,44 metriin – pidempi kuin alkuperäinen Range Rover. Sir Alec Issigonis saattaisi pyöritellä haudassaan – tai ehkä hän ottaisi pienen brandyn.

Onko Countryman pettänyt juurensa? Ei välttämättä.

Countrymanin tarina alkoi vuonna 2010, kun BMW päätti venyttää Minin perheautoluokkaan. Ratkaisu oli riskialtis: halusiko kukaan oikeasti isoa Miniä? Euroopassa veto kannatti, ja etenkin Ranskassa toisen sukupolven Countryman vastasi kolmasosasta Minin myynnistä. Nyt uusin Countryman on noussut koko malliston lippulaivaksi, ei vain perheautoksi.

Tämän päivän Countryman seisoo tukevasti Minin perinteissä, mutta saksalaisella viitalla. Se rakennetaan Leipzigissä, ei Oxfordissa. Moottorivalikoimaan kuuluu sekä bensiini- että täyssähköversiot – Mini tarjoaa nyt ensi kertaa täysin sähköisen perhecrossoverin. Se on iso askel: Countryman ei ole enää vain iso Mini, vaan auto joka yrittää sopia kaikille, mikä ei ole helppo tehtävä.

Jos et ole seurannut autouutisia viiteentoista vuoteen ja joku mainitsee Minin, tuskin kuvittelet 4,5 metrin pituista, kaksi metriä leveää ja jykevän keulan omaavaa autoa. Mutta juuri sellainen uusi kolmannen sukupolven Mini Countryman on: Mini, jolla on näyttävyyttä ja joka haluaa istua aikuisten pöytään – eikä pyydä anteeksi.

Edellinen Countryman oli pieni SUV, mutta uusi malli asettuu selkeästi C-segmentin kompaktien katumaastureiden joukkoon. Kyllä, tämä on suurin Mini koskaan. Pituus 4444 mm, korkeus 1660 mm ja leveys peilien kanssa 2070 mm – suurempi kuin Nissan Qashqai, Volkswagen T-Roc ja monet vanhemmat Honda CR-V:t. Verrattuna alkuperäiseen Miniin ero on kuin espressolla ja ämpärillisellä lattea.

Kaikki tämä koko on kuitenkin puettu muotoiluun, joka ei häpeä juuriaan. Edessä iso, kulmikas maski on aiempaa geometrisempi, mutta edelleen helposti tunnistettava Miniksi. Ajovalot ovat kulmikkaammat, mutta ilme on yhä ystävällinen.

Sivuprofiilissa lähes pystysuorat pyöränkaaret ja korkea vyötärölinja korostavat jykevyyttä. Kylkilinjat ovat selkeät ja pelkistetyt – kaikki on harkittua muttei kliinistä. Ja katto on tietenkin kontrastiväriä, sillä Mini ilman sitä on kuin hampurilainen ilman juustoa: toimii, mutta kukaan ei oikeasti halua niin.

C-pilari leikkaa katon visuaalisesti takana, tuoden mieleen Range Rover Evoquen – se ohjaa katsetta pois mittasuhteista, jotka muuten voisivat vaikuttaa venytetyiltä.

Takana pystysuuntaiset takavalot ovat nyt entistäkin erottuvammat, jatkaen Union Jack -teemaa. COUNTRYMAN-kirjaimet peräluukussa ja alemmaksi sijoitettu rekisterikilpi tuovat saksalaisen ryhdin. Kokonaisuus on tyylikäs ja värivaihtoehdot rohkeita.

Mini on onnistunut vaikeassa tehtävässä: suurentanut leikkisimmän mallinsa haastamaan valtavirtamaastureita, säilyttäen silti oman luonteensa. Tämä ei ole pelkkä BMW muovikoristeilla, eikä enää vanha Mini – vaan jotain siltä väliltä. Kuin pelle puvussa, vitsailemassa vain harvoille.

Mini otti rohkean askeleen ja uudisti sisustan täysin. Lopputulos tuntuu kuin pop up -installaatio Lontoon Design Weekiltä: istuimet, kojelauta ja taide kohtaavat yllättävän toimivasti.

Katseenvangitsijana on maailman ensimmäinen täysin pyöreä OLED-näyttö, halkaisijaltaan noin 9,5 tuumaa. Ajattele sitä auton korkearesoluutioisena illallislautana. Samsungin valmistama näyttö on niin terävä ja värikäs, että keskikonsolilla voisi luulla olevan käynnissä Netflixin valikko. Kaikki löytyy tästä: nopeus, navigointi, asetukset, animaatiot, tunnelmavalaistus ja jopa digitaalinen bulldoggi Spike.

Pyöreä näyttö on auton aivot. Suurin osa fyysisistä napeista on kadonnut, vain kriittiset toiminnot löytyvät ohuesta kytkinrivistä näytön alla. Kaikki muu hoituu kosketuksella, äänellä tai eleillä. Onko se kätevää? Riippuu siitä, pidätkö iPhonen valikoiden selailusta vai kaipaatko CD-soittimen yksinkertaisuutta – alkuun käyttö tuntuu monimutkaiselta, mutta kun logiikka avautuu, järjestelmä toimii ja vieläpä pilke silmäkulmassa. Esimerkiksi kaasua painaessa näytölle ilmestyy raketti. Go-kart-tila? Tottakai, animaatioin, värinvaihdoin ja PlayStation-henkisin äänitehostein.

Kaikki tämä digitaalisuus voisi olla kylmää, ellei sitä tasapainottaisi rohkeilla materiaaleilla ja valaistuksella. Mini verhoaa kojelaudan ja ovet kierrätetyistä muovipulloista kudotulla kankaalla, jota tunnelmavalo elävöittää ajotilan mukaan: sportilla vihreä, zenillä violetti, aggressiivisemmalla punainen. Sisusta elää, reagoi ja tanssii kanssasi – erityisesti pimeällä vaikutelma on vaikuttava.

Istuimet ovat tukevat ja sporttiset, kuten Minissä kuuluukin. Go-kart-istuma-asento on menneisyyttä – nyt istutaan korkeammalla, lähes jakkaralla, mutta näkyvyys on erinomainen. Takaistuimilla on enemmän tilaa kuin koskaan, kiitos pidemmän akselivälin: pitkäjalkaisillekin riittää jalkatilaa ja päähuumaa. Keskipaikka on kapea ja kardaanitunneli tekee kolmen aikuisen matkustamisesta tiivistä, mutta lapsille ja notkeille sukulaisille tila riittää.

Tavaratila on noin 450 litraa – ei luokkansa suurin, mutta riittävä arkeen. Takaistuimet taittuvat 40:20:40, kallistuvat ja liikkuvat, ja Cargotoiminto mahdollistaa pystysuoran lukituksen isommille tavaroille. Säilytystiloja on runsaasti: langaton puhelinlataus, piilotaskuja, designroskikset ja USB-C-portteja jokaiselle matkustajalle.

Onko kaikki täydellistä? Ei. Android Auto ja Apple CarPlay näyttävät ahtailta pyöreällä näytöllä, jotkut alimmat muoviosat latistavat laatutuntumaa ja näyttö voi pimeällä olla kuin yökerho. Mutta Mini on tarkoitettu erilaiseksi.

Tekniikan puolella muutoksia on lähes yhtä paljon kuin sisustassa. Manuaalivaihteisto on historiaa, dieselit poistuneet ja kaikki moottorit ovat vähintään kevythybridejä. Jotkut ovat vieläkin sähköisempiä – yksi malli jopa täysin polttomoottoriton. Aloitetaan pohjalta ja noustaan ylöspäin.

Countryman C: Kolmisylinterinen perusmoottori kaupunkiajoon. 1,5-litrainen turbo ja 48V kevythybridi tuovat sujuvuutta ja säästöä arkeen. 168 hevosvoimaa ja 280 Nm riittävät hyvin, etenkin etuvedolla, joka on kevyempi kuin nelivetoiset sisarukset. 0–100 km/h alle 9 sekunnissa tekee autosta ripeän perhekäyttöön, ja moottorin ääni on sympaattinen mutta viimeistelty.

Countryman S All4: Lisää potkua kaipaaville tarjolla on 2,0-litrainen turbo-nelonen, 215 hevosvoimaa ja 360 Nm. Neliveto ja 7-portainen kaksoiskytkinvaihteisto takaavat sulavan menon. Tässä on malliston makein kompromissi: tarpeeksi vauhtia nautiskeluun, muttei liikaa arkiajoon. Rattiin saa vaihteenvalitsimet ja alusta on säädettävissä.

John Cooper Works All4: Kun Mini haluaa haastaa Porscheja. 296 hevosvoimaa, 0–100 km/h noin 5,5 sekuntia ja 250 km/h huippunopeus, kaikki nelivedolla, madalletulla sporttialustalla ja säädettävillä iskunvaimentimilla.

Countryman Electric ja SE All4: Tässä Mini hiljenee mutta säilyttää luonteensa. Yksimoottorinen Electric on etuvetoinen, SE All4 kahdella moottorilla ja nelivedolla, 201 ja 309 hevosvoimaa. SE All4 on jopa nopeampi kuin JCW: 0–100 km/h noin 5,5 sekuntia, täysin äänettömästi.

66,5 kWh akku (käytettävissä noin 64 kWh) lupaa jopa 460 km toimintamatkan optimioloissa. Ei luokan kärkeä, mutta kilpailukykyinen. 130 kW pikalataus vie akun 10–80 prosenttiin puolessa tunnissa. SE All4 kiihtyy vahvasti ja tasaisesti, tosin akku tuo noin 450 kiloa lisää painoa. Sähköversioille on rakennettu oma äänimaailmansa.

Ajossa Countryman yllättää: kokoonsa nähden ohjaus on suoraviivaista, ajotuntuma selkeä ja korkea istuma-asento antaa hyvän näkymän. Matala ikkunalinja ja isot peilit helpottavat pyörittelyä. Kääntöympyrä (noin 11,5 metriä) ei ole tiukin, mutta U-käännökset onnistuvat useimmissa paikoissa.

Ohjaus on kevyt mutta ei tunnoton. Sporttimalleissa jousitus on jämäkämpi. Countryman rullaa mukavasti pienissä epätasaisuuksissa, mutta 19-tuumaiset vanteet ja huonompi tiepinta tuntuvat penkissä – tai ainakin selässä.

Iso kori ja pitkä akseliväli tuovat maantielle vakautta. Auto kulkee suoraan, ei harhaile ja vaatii vain vähän ohjausliikkeitä. 110 km/h nopeudessa sisätila on hiljainen, tuuli- ja rengasmelu pysyvät hyvin kurissa.

Lisävarusteisiin kuuluu adaptiivinen vakionopeudensäädin kaistallapysymisavustimella. Täysin autonominen järjestelmä ei ole, mutta pitää auton keskellä kaistaa lähes itsestään – asia, jota 90-luvulla ei osattu edes kuvitella.

Mutkateillä fysiikan lakeja ei voi kiertää, mutta Mini yrittää parhaansa. Auto kääntyy innokkaasti, pitää linjansa ja pito on luokkansa huippua. Täydellistä tuntumaa ei ole, mutta Countryman on silti urheilullisempi kuin useimmat kilpailijansa.

Ei kuitenkaan kannata romantisoida liikaa – kyseessä ei ole urheiluauto vaan perheauto, jolla on enemmän luonnetta kuin segmenttinsä muilla.

7-portainen kaksoiskytkinautomaatti toimii pääosin sulavasti, mutta joskus viiveitä esiintyy – tähän tottuu, kuten moneen muuhun Mini-erikoisuuteen.

2025 Countryman on Minin historian edistynein turvavarusteiltaan ja ajoavustimiltaan. Ensimmäistä kertaa tarjolla on tason 2 puoliautonominen ajaminen, ja sensoreita sekä tutkia on enemmän kuin maakuntakentällä.

Auto tunnistaa nopeusrajoitukset, sopeuttaa vauhtia, seuraa navigointia ja jarruttaa tarvittaessa. Kaikissa malleissa on automaattinen hätäjarrutus ja törmäysvaroitin, jotka tunnistavat autot, jalankulkijat ja pyöräilijät. Jos kuljettaja nuokahtaa tai risteyksessä lähestyy toinen auto, järjestelmä puuttuu peliin. Kaistavahti ja peruutusavustin ovat vakiona.

Countryman osaa pysäköidä itsensä napin painalluksella, rinnakkain tai ruutuun. Peruutusavustin tallentaa viimeiset 50 metriä ja toistaa reitin taaksepäin – kätevää ahtaissa pihoissa. 360 asteen kamerajärjestelmä antaa lintuperspektiivin, kuin Google Maps autollesi.

Kori perustuu BMW X1:een, rakenteeltaan vahva, täynnä turvatyynyjä ja jalankulkijaturvakin hoidettu: konepelti nousee törmäyksessä vaimentamaan iskua – ratkaisu, joka aiemmin oli vain luksusluokan autoissa.

Onnettomuuden sattuessa sisäänrakennettu Drive Recorder tallentaa tapahtumat monesta suunnasta – kuin autoon integroitu dashcam.

Useimmat edistyneimmistä varusteista ovat lisävarusteita tai korkeammissa varustetasoissa. Mukautuva vakkari, kaista-avustin ja Matrix-LED-valot eivät ole vakiona.

Uusi Mini Countryman on yhtä aikaa Minin kunnianhimoisin ja kiistellyin malli: tilava, turvallinen, täynnä tekniikkaa, ja silti leikkisä ja persoonallinen. Se tarjoaa lähes kaiken, mitä nykyostaja odottaa – tinkimättä siitä Minin erikoisesta tunnelmasta.

Plussat:
✔ Erittäin tilava ja muuntautuva – erinomainen arkeen ja perhekäyttöön
✔ Erottuva, laadukas sisusta: OLED-näyttö, tunnelmavalaistus, kierrätysmateriaalit
✔ Laaja moottorivalikoima
✔ Hyvät ajo-ominaisuudet: tarkka ohjaus, vakaa käytös
✔ Kehittyneet turva- ja ajoavustimet
✔ Persoonallisuus ja hauskuus, joita kilpailijoilta puuttuu

Miinukset:
✘ Infotainment-järjestelmä voi tuntua sekavalta, kun kaikki on valikkojen takana
✘ Jämäkkä jousitus
✘ Hinta nousee nopeasti perusmallista
✘ Ei oikeastaan enää 'mini' – klassikkofanit voivat pettyä

Countryman ei yritä olla kaikkea kaikille, mutta se saa ihmiset puhumaan, ihmettelemään ja pohtimaan. Jotkut sanovat, ettei se ole enää Mini – mutta ehkä tämä on juuri sitä, mitä modernin Minin pitääkin olla: iso, rohkea ja täynnä luonnetta.