Hermeus rikkoi äänivallin miehittämättömällä Quarterhorsella ja vauhdittaa hypersonista kehitystä
Hermeusin Quarterhorse Mk 2.1 saavutti kolmannella koelennollaan nopeuden Mach 1,21. Se ei vielä ole hypersonista lentoa, mutta saavutus on silti merkittävä: yhdysvaltalaisyhtiö vei etäohjatun suihkukoneen äänivallin yli alle kolme kuukautta ensilennon jälkeen ja rakentaa jo seuraavia, nopeampia prototyyppejä.
Hermeus ei vielä myy tulevaisuuden matkustajakonetta. Se osoittaa, kuinka nopeasti lentokonekehitystä voi viedä eteenpäin.
Hermeusin mukaan Quarterhorse Mk 2.1 nousi ilmaan Spaceport Americasta New Mexicossa ja ylitti äänennopeuden White Sands Missile Rangen ilmatilassa. Yhtiö ilmoittaa huippunopeudeksi Mach 1,21. Merenpinnan standardi-ilmakehässä se vastaisi noin 1490 km/h:n nopeutta, vaikka todellinen lukema riippuu lentokorkeudesta ja ilman lämpötilasta. Hermeus julkaisi Mach-luvun, mutta ei lentokorkeutta, lennon kestoa eikä aikaa, jonka kone lensi äänennopeutta nopeammin.
Quarterhorse Mk 2.1 ei ole vielä hypersoninen ilma-alus, sillä hypersonisen nopeuden rajana pidetään yleensä Mach 5:tä. Hermeus käyttää sitä välivaiheena ja kerää dataa transonisesta ja yliäänisestä lennosta, käsiteltävyydestä, ilmanoton toiminnasta sekä etäoperoinnin menettelyistä.
Tekniikka on yksinkertaisempaa kuin hypersoninen tavoite antaa ymmärtää.
Quarterhorse Mk 2.1 on etäohjattu ilma-alus, joka on kooltaan suunnilleen F-16:n luokkaa. Siinä on deltasiipi, muuttuvageometrinen ilmanotto ja Pratt & Whitney F100 -moottori. Hermeus ei vielä käytä Chimera-turbiini-ramjet-hybridimoottoria, jota se tarvitsee lopullista tavoitettaan varten. Ensin yhtiö todentaa rungon, ilmanoton, ohjausjärjestelmät ja koelentoinfrastruktuurin.
Teknisesti lento on siksi maltillisempi kuin otsikot ehkä vihjaavat, mutta teollisesti kiinnostavampi. Monet hypersoniset ohjelmat viettävät vuosia tuulitunneleissa ja simulaatiomalleissa. Hermeus vie prototyypit oikeaan lentoon, kerää datan talteen ja rakentaa seuraavan koneen. Mk 2.1:tä seuraavat Mk 2.2 ja Mk 2.3, joiden tehtävänä on nostaa nopeusrajaa ja pienentää riskejä ennen seuraavan sukupolven järjestelmiä.
Boom XB-1 ja NASA X-59 osoittavat, kuinka kapea tämä erikoisalue todella on.
Boom Supersonicin XB-1 rikkoi äänivallin tammikuussa 2025 ja saavutti Mach 1,18:n nopeuden 36 514 jalan eli noin 11 130 metrin korkeudessa. Ero on olennainen. XB-1 oli miehitetty siviilidemonstraattori. Quarterhorse Mk 2.1 on miehittämätön testikone, jonka suunta on sotilaallinen.
NASAn X-59 etenee toiseen suuntaan. NASA ei hae koneella pelkkää huippunopeutta, vaan hiljaisempaa yliäänilentoa. X-59:n odotettiin lentävän ensimmäisen kerran yliääninopeudella alkukesällä, ennen myöhempää tavoitetta Mach 1,4 noin 16 800 metrin korkeudessa. Tarkoituksena on testata lentoprofiilia, jossa yliäänipamaus on pehmeämpi.
NASAn miehittämätön X-43A saavutti jo vuonna 2004 Mach 9,6:n nopeuden, mutta kyse oli rakettikiihdytteisestä, lyhytkestoisesta scramjet-kokeesta, ei kiitotieltä nousevasta, uudelleenkäytettävästä ja etäohjatusta suihkukoneesta. Hermeus ei siis ole rakentanut kaikkien aikojen nopeinta miehittämätöntä ilma-alusta, mutta sillä on yksi nopeimmista yksityisesti kehitetyistä alustoista, joka on nyt aktiivisessa koelento-ohjelmassa.
Rahoitus kertoo, että Pentagon ottaa hankkeen vakavasti.
Kaksi päivää yliäänilennon jälkeen Hermeus vahvisti, että Defense Innovation Unit oli laajentanut sopimusta 159 miljoonalla dollarilla. Kokonaiskatto nousi 219 miljoonaan dollariin, noin 188 miljoonaan euroon. Ohjelmassa ei ole kyse vain nopean lentokoneen rakentamisesta. Sen tavoitteisiin kuuluvat korkean Mach-luvun lento, hyötykuorman vapauttaminen suurella nopeudella sekä datan tuottaminen Yhdysvaltain ilmavoimille ja merivoimille.
Siksi Quarterhorse on enemmän sotilasteknologian kiihdytin kuin Concorden henkinen seuraaja. Jos Hermeus pystyy viemään uudelleenkäytettävän miehittämättömän alustan nopeasti ja aiempaa pienemmin kustannuksin koelentoihin, se lyhentää asejärjestelmien, sensorien ja tulevien hypersonisten ilma-alusten kehityssykliä.
Euroopasta katsottuna siviilipuolen pullonkaula on yhä yliäänipamaus.
Eurooppalaisessa matkustajailmailussa Mach 1:n ylittäminen ei riitä. EASA korostaa, että ennen kuin yliäänilennot maan yllä voidaan sallia, teollisuuden on osoitettava yliäänipamausten tasot yleisölle hyväksyttäviksi. ICAO puolestaan valmistelee sertifiointimenettelyjä yliäänisten ilma-alusten matkalennon aikaiselle melulle.
Se tarkoittaa, että Hermeusin teknologia voi päästä Euroopan siviilimarkkinoille vasta, kun nopeus, melu, päästöt ja sertifiointi mahtuvat samaan liiketoimintamalliin. Puolustuksessa reitti on lyhyempi. Euroopassa tarvitaan jo nopeita sensori-, maali- ja testialustoja, mutta Hermeusin etu pysyy toistaiseksi sidoksissa Yhdysvaltain puolustus- ja koelentoekosysteemiin.
Tekninen tilannekuva on suoraviivainen. Ilma-alus on Hermeus Quarterhorse Mk 2.1, etäohjattu miehittämätön yliääninen prototyyppi. Koelento oli sen kolmas lento Spaceport Americasta, ja yliääninopeus saavutettiin White Sands Missile Rangen ilmatilassa. Huippunopeus oli Mach 1,21, mikä vastaa suuntaa-antavasti noin 1490 km/h:ta merenpinnan standardiolosuhteissa. Voimanlähteenä toimii Pratt & Whitney F100, vaikka Hermeusin pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen Chimera-turbiini-ramjet-hybridimoottori. Ohjelman mittakaavaa kuvaa DIU-sopimuksen 219 miljoonan dollarin, noin 188 miljoonan euron, enimmäiskatto.
Quarterhorse ei ole tehnyt hypersonisesta matkustamisesta todellisuutta. Se teki jotakin käytännöllisempää ja ehkä hyödyllisempää: se osoitti, että Hermeus pystyy saamaan koneen ilmaan, oppimaan nopeasti ja palaamaan seuraavaan, nopeampaan yritykseen.