Detroit itkee, Land Rover nauraa
Kun Yhdysvaltain presidentti on mies, jonka lempiruoka on hyvin kypsennetty pihvi ja jonka mielipuuhaa on asettaa tullimaksuja sinne ja tänne, oli vain ajan kysymys, milloin autoteollisuus päätyisi taas hänen tähtäimeensä. Näin myös tapahtui. Viime viikolla Donald Trump ja Britannian pääministeri Keir Starmer sopivat, että brittiautojen tuontitullit Yhdysvaltoihin lasketaan 27,5 prosentista vaivaiseen kymmeneen prosenttiin.
Tämä tarkoittaa, että Land Roverit voivat nyt lipua entistä itsevarmemmin Beverly Hillsin klinikoiden pihoille, MINIt saavat jälleen loistaa New Yorkin esikaupunkien kaduilla ja jopa McLarenin omistajat saattavat uskoa, että heidän hieman edullisemmiksi muuttuvat superautonsa voisi joskus huoltaa joku muukin kuin hansikkaisiin sonnustautunut ritariksi lyöty insinööri. Samaan aikaan Ford, General Motors ja Stellantis ovat vähintäänkin raivoissaan.
Amerikan "Big Three" ovatkin suorastaan kiehuvia. Heille tämä sopimus näyttäytyy lähinnä siltä kuin soutukilpailussa britille annettaisiin mela ja amerikkalaiselle teekuppi.
Toki mukana on myös pieni koukku: alennettu 10 prosentin tulli koskee vain ensimmäistä 100 000 autoa vuodessa. Jos joku päättäisi hukuttaa Yhdysvallat Bentleyn tulvalla tämän rajan yli, hyppää vero takaisin 25 prosenttiin. Viime vuonna brittiläiset autonvalmistajat myivät Yhdysvalloissa noin 133 000 autoa – mutta BBC:n mukaan vain noin 100 000 niistä oli oikeasti valmistettu Britanniassa.
Briteissä tätä kutsutaan nyt "historialliseksi sopimukseksi". Eikä syyttä; onhan tämä ensimmäinen kerta, kun Rolls-Royce voi maksaa Yhdysvalloissa vähemmän kuin täysillä varusteilla tilattu Chevrolet Suburban.
Ford, GM ja Stellantis näkevät tässä synkän ennusmerkin. He pelkäävät, että jos tämä meni läpi Britannian kanssa, seuraavana vuorossa ovat Japani, Korea tai Saksa, ja luksusautojen alennusjuna vain jatkaa matkaansa.
Joten kyllä, briteille tämä on kuohuvaa nostattava voitto. Amerikkalaisille taas – tämä on diili, joka saa jopa Mustangin vuodattamaan kyyneleen.
