Arkansas kielsi Parkinin poliisia kirjoittamasta sakkoja maanteillä vuoteen 2030 asti

Päätös ei vie Parkinin poliisilta kaikkea lainvalvontavaltaa eikä koske kaikkia katuja. Ensimmäisen oikeuspiirin syyttäjä Todd Murray määräsi Parkinin lopettamaan partioinnin kaupungin hallinnollisten rajojen sisällä kulkevilla liittovaltion ja osavaltion maanteillä. Kielto on voimassa 31. joulukuuta 2030 asti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei Parkinin poliisi saa hoitaa liikennevalvontaa näillä tieosuuksilla omin voimin. Jos viranomainen rikkoo kieltoa, jokainen annettu haaste tai sakko voi johtaa rikkomussyytteeseen. Valvonnan näillä osuuksilla ottavat Arkansas State Police ja Cross Countyn sheriffinvirasto.

Murrayn arvion mukaan Parkinin poliisi käytti rikos ja liikennelain valvontaa ensisijaisesti kunnan tulojen kasvattamiseen, ei yleisen turvallisuuden varmistamiseen. Tutkinta alkoi vuonna 2024 sen jälkeen, kun kuljettajilta tuli toistuvia valituksia väärinkäyttöön viittaavasta sakkokäytännöstä.

Arkansas Legislative Audit totesi, että Parkin keräsi vuonna 2024 sakoista ja kuluista 284 752 dollaria. Summa ylitti osavaltion speed trap -lain 30 prosentin rajan 60 953 dollarilla.

Parkin on pieni kaupunki. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä asui 794 ihmistä, ja uudemmat ACS-tiedot arvioivat väkiluvuksi noin 694. Tämän kokoisessa kunnassa lähes 285 000 dollarin sakkotulot ovat poliittisesti ja oikeudellisesti erityisen arka kysymys.

Arkansasin Speed Trap Law antaa osavaltion poliisijohtajalle oikeuden tutkia, käyttääkö kunta poliisivaltaa väärin laittomien nopeusvalvontaloukkujen avulla. Laki olettaa väärinkäytön muun muassa silloin, jos liikennerikkomuksista saadut tulot ylittävät 30 prosenttia kunnan arvioiduista menoista tai jos yli puolet ylinopeustapauksista koskee rikkomuksia, joissa nopeus ylittää rajoituksen enintään 10 maililla tunnissa.

Sama laki antaa syyttäjälle oikeuden määrätä seuraamuksen: kunnan on lopetettava partiointi kyseisillä maanteillä tai ohjattava tulevat sakko ja oikeudenkäyntikulutulot maakunnan koulurahastoon. Parkinin tapauksessa Murray valitsi ensimmäisen vaihtoehdon.

KAIT:n mukaan Murray viittasi päätöksessään myös siihen, ettei Parkinin maine sakkoloukkuna syntynyt yhdessä yössä. Kaupunki sai huomiota samasta aiheesta jo vuonna 2007 televisiojutussa, ja Arkansas Democrat-Gazette on kirjoittanut Parkinin sakkokäytännöistä vuodesta 2018 lähtien. Parkinin ongelma ei siis ollut yksittäinen ylilyönti vaan toistuva toimintamalli, jonka osavaltion valvonta katsoi poliisivallan väärinkäytöksi.

Tämä ei tarkoita, että liikennevalvonta Parkinissa loppuisi. Päinvastoin, osavaltion poliisi ja piirikunnan sheriffinvirasto ottavat valvonnan kyseisillä osuuksilla hoitaakseen. Valvoja vain vaihtuu: paikallinen poliisi, jonka toiminnassa syyttäjä näki tulomotiivin, väistyy näiltä maanteiltä ja valvonta siirtyy ylemmälle tasolle. Päätös lähettää selvän viestin myös muille kunnille. Sakko voi olla liikenneturvallisuuden työkalu, mutta kun sakkotulo alkaa paikata budjettia, poliisityö ajautuu luottamuskriisiin.