Airbus A350-1000ULR lensi yli 24 tuntia, mutta jäi kauas ilmailun absoluuttisesta ennätyksestä

Airbus valitsi tarkoituksella pitkän reitin

Koelentokone MSN707 lähti Melbournesta 27. heinäkuuta ja laskeutui Toulouseen 28. heinäkuuta aamulla. Airbusin mukaan se lensi 12 460 merimailia eli 23 076 km ja pysyi ilmassa 24 tuntia 24 minuuttia.

Kone ei suunnannut länteen Intian valtameren yli, vaan ylitti Tyynenmeren kohti Los Angelesia, jatkoi Yhdysvaltojen ja Kanadan halki, ylitti Atlantin Grönlannin eteläpuolelta ja lensi Britannian yli ennen saapumistaan Etelä-Ranskaan. Insinöörit pidensivät lentoa tarkoituksella arvioidakseen konetta olosuhteissa, joissa lennon kesto ylittää tulevien reittilentojen odotetun keston.

Kokeen tarkoituksena oli osoittaa, että kone soveltuu tehtävään, jonka blokki-aika on 23 tuntia. Blokki-aika alkaa lähtöasemalla seisontajarrun vapauttamisesta ja päättyy sen kytkemiseen saapumispaikalla. Qantasin pisimpien suunniteltujen lentojen arvioidaan kestävän ilmassa enintään 21 tuntia 40 minuuttia. Jäljelle jäävä marginaali kattaa rullauksen, odotuksen ja mahdollisen poikkeamisen varakentälle.

Kyse ei ollut matkustajalennosta eikä sertifiointikokeesta

Airbus luokittelee Melbourne–Toulouse-lennon kehityskoelennoksi, ei sertifiointilennoksi. Koneessa ei ollut suunniteltua kaupallista kuormaa eli 238 matkustajaa matkatavaroineen eikä normaalia matkustamopalvelua. Sen sijaan mukana oli viisi lentäjää, kaksi koneen järjestelmiä ohjaamosta seurannutta koelentoinsinööriä ja kolme matkustamon mittausasemilla työskennellyttä koelentoinsinööriä. Lentäjistä kolme oli Airbusilta ja kaksi Qantasilta.

Lentäjät työskentelivät neljän tunnin vuoroissa. Yksi miehistön jäsen vaihtui kahden tunnin välein, jotta perusteelliseen tehtävien luovutukseen jäi kahden tunnin päällekkäinen jakso. Koska ilmanvaihdon valvontalaitteet veivät uudet ohjaamomiehistön lepotilat, miehistö nukkui koneen takaosassa sijaitsevassa kahdeksanpaikkaisessa matkustamomiehistön lepotilassa.

23 076 km:n lukemaa ei siksi voi pitää A350-1000ULR:n toimintamatkana täydellä kaupallisella hyötykuormalla. Kevyt kuorma, mittalaitteita sisältänyt koematkustamo sekä tarkoin suunniteltu reitti ja sääolosuhteet olivat huomattavasti suotuisampia kuin reittiliikenteessä.

Airbus lensi 1 474 km pidemmälle kuin Guinnessin listaama Boeing-vertailuennätys

Guinness World Recordsin nykyisin julkaisema liikennelentokoneiden matkaennätys kuuluu Boeing 777-200LR:lle. Boeing lennätti koneen vuonna 2005 Hongkongista itään Lontooseen. Se taittoi 21 601,7 km ajassa 22 tuntia 42 minuuttia. A350-1000ULR lensi nyt noin 1 474 km pidemmälle ja pysyi ilmassa lisäksi tunnin ja 42 minuuttia.

Vertailukohdat eivät ole täysin samanlaisia. Guinness kuvailee Boeingia muokkaamattomaksi sarjavalmisteiseksi liikennelentokoneeksi. A350-1000ULR on varta vasten kehitetty ultrapitkän toimintamatkan versio, jossa on lisäpolttoainesäiliö, suurempi suurin lentoonlähtömassa ja muita Project Sunrise -hankekohtaisia muutoksia. MSN707 lensi lisäksi runsaasti mittalaitteita sisältäneessä koekokoonpanossa. Mikään ennätyksiä tilastoiva taho ei ole julkisesti vahvistanut ratifioineensa Airbusin lentoa virallisesti.

Ei myöskään ole perusteita väittää, ettei mikään lentokone olisi aiemmin lentänyt yli 23 000 km laskeutumatta tai tankkaamatta. Rutan Voyager lensi vuonna 1986 ensimmäisenä maailman ympäri yhtäjaksoisesti ilman välitankkausta ja pysyi ilmassa yhdeksän vuorokautta. Ilmailun nykyinen FAI:n absoluuttinen matkaennätys on tätäkin suurempi: Steve Fossett lensi Virgin Atlantic GlobalFlyerilla 41 467,53 km vuonna 2006.

Lisäsäiliö muuttaa A350:n polttoainejärjestelmää

A350-1000ULR:n voimanlähteenä on kaksi Rolls-Royce Trent XWB-97 -moottoria. Airbus on integroinut runkoon 20 900 litran takimmaisen keskisäiliön, joka pidentää tavallisen A350-1000:n toimintamatkaa noin 1 000 merimaililla eli 1 852 km:llä. Muutos edellytti polttoainejärjestelmän hallinnan uudistamista, lisäpumppuja, paineen valvontaa ja automaattista polttoaineensiirtoa säiliöiden välillä.

Pitkän lennon päätavoitteisiin kuuluivat lisäsäiliön sekä matkustamon ilmanvaihdon ja lämpötilansäädön validointi. Airbus testasi myös uutta keittiöiden ilmajäähdytysjärjestelmäänsä, joka säästää aiempaan ratkaisuun verrattuna noin 300 kg. Jokainen poistettu kilogramma auttaa vähentämään polttoaineenkulutusta, etenkin tehtävässä, jossa koneen täytyy nousta ilmaan seuraavien 22 tunnin polttoaine mukanaan.

Äärimmäinen toimintamatka rajoittaa väistämättä hyötykuormaa. Qantas asentaa A350-1000ULR-koneisiinsa vain 238 istuinta, kun Airbus ilmoittaa tavallisen A350-1000:n tyypillisen kolmen matkustusluokan kokoonpanon matkustajamääräksi 375–400. Qantasin matkustamoon tulee kuusi First-sviittiä, 52 Business-sviittiä, 40 Premium Economy -istuinta ja 140 Economy-istuinta, joista 42 saa Economy Plus -nimen. Useimpien Economy-istuinten istuinväli on 33 tuumaa eli 838 mm, kun taas Economy Plus kasvattaa sen 34 tuumaan.

Boeing tarjoaa enemmän istuimia, Airbus tehtäväkohtaisesti pidemmän toimintamatkan

A350-1000ULR:n lähin tuleva kilpailija on Boeing 777-8. Boeing ilmoittaa tällä hetkellä toimintamatkaksi enintään 9 500 merimailia eli 17 590 km ja kahden matkustusluokan matkustamon kapasiteetiksi 350–425 matkustajaa. Airbus kertoo A350-1000ULR:n pystyvän lähes 10 000 merimailin eli noin 18 500 km:n lentoihin, mutta Qantas on rajoittanut koneensa 238 istuimeen. Valmistajien luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska ne on laskettu erilaisin oletuksin, mutta strateginen ero on selvä.

Boeingin suunnittelussa painottuu suurempi matkustajakapasiteetti, kun taas Airbus ja Qantas uhraavat kapasiteettia äärimmäisen toimintamatkan ja premium-painotteisen matkustamon hyväksi. Project Sunrise ei tarvitse yleiskäyttöistä kaukoliikenteen työjuhtaa. Se tarvitsee pitkälle erikoistuneen lentokoneen, joka pystyy yhdistämään Australian itärannikon Eurooppaan yhdellä lennolla.

Tämä tekee A350-1000ULR:stä merkittävän laajemmilla kaukoliikennemarkkinoilla. Versiota ei ehkä koskaan valmisteta suuria määriä, mutta se osoittaa, kuinka pitkälle nykyistä kaksimoottorista matkustajalentokonealustaa voi venyttää turvautumatta neljään moottoriin tai välitankkaukseen.

Todellinen matkustajakoe alkaa vuonna 2027

Qantas aikoo aloittaa suorat Sydney–Lontoo-lennot lokakuussa 2027. Lentoyhtiön mukaan suora lento säästää enintään neljä tuntia nopeimpiin yhden välilaskun yhteyksiin verrattuna, ja liput tulevat myyntiin helmikuussa 2027. Sydney–New York on vahvistettu seuraavaksi Project Sunrise -reitiksi, mutta sen aloituspäivää ei ole vielä ilmoitettu.

Ensimmäinen Qantasille toimitettava kone saa nimekseen Vega, ja sen on määrä saapua huhtikuussa 2027. Lentoyhtiö on tilannut yhteensä 12 A350-1000ULR-konetta. Kehityslennolla käytetty MSN707 ei ole Vega, eikä sitä ole määrä toimittaa ensimmäisenä.

Tekniikka pystyy nyt pitämään matkustajakoneen ilmassa yli vuorokauden. Vaikeampi kysymys on, miltä matkustajasta tuntuu 22 tunnin jälkeen Economy-luokassa. Qantasin vastaukseen kuuluvat erillinen Wellbeing Zone, tieteelliseen tutkimukseen perustuva valaistus, tarkasti ajoitetut ateriat ja huomattavasti tavallista väljempi matkustamo. Mikään näistä ominaisuuksista ei tee 22 tunnin lennosta lyhyttä, mutta ne voivat tehdä siitä siedettävän.

Airbus on osoittanut, että A350-1000ULR pystyy suorittamaan poikkeuksellisen pitkän kehityslennon. Se ei ole osoittanut, että kone voisi kuljettaa 238 matkustajaa 23 000 km, eikä se ole tehnyt ilmailun absoluuttista matkaennätystä. Todellinen saavutus on maltillisempi mutta teknisesti merkittävämpi: kaksimoottorinen matkustajalentokone on suorittanut yli 24 tuntia kestäneen kehityslennon, mikä tuo Project Sunrisen reittiliikenteen huomattavan askeleen lähemmäksi.